Meillä asustaa nyt sitten duon sijaan trio koiria, kun eilen vahvuuteen liittyi Jalon veli, Kilvan Timo. Hänen kutsumanimekseen tuli pitkällisten (ahhahhaa, kuka yllättyi?) mietintöjen jälkeen Rommi. Onhan tämä ehkä vähän pähkähullua, mutta kerrankos sitä. Idea ei siis edes ollut minun, vaan Mies viime lauantaina yllättäen ehdotti, että pitäisikö meidän ottaa Timo. (Ensin Mies ehdotti, että josko ystäväni ottaisi sen.) Kysyin, onko Mies nyt oikeasti tosissaan. Oli se. Sitten soitto kasvattajalle, ja pienen keskustelun jälkeen homma oli selvä. Ehtona oli, että Mies alkaa harrastaa sitten sen kanssa jotakin. Itselläni on nyt ihan tarpeeksi hommaa jo Jekun ja Jalon kanssa. Ja kotikoiraksi mudi ei vaan sovi. Eilen sitten ajeltiin taas Etelä-Pohjanmaalle koiraa noutamaan. Ihan kivaa, että pääsimme näin pian käymään kasvattajan luona, ei sinne ehkä ihan vaan huvikseen olisi tullut lähdettyä. Jalo pääsi mukaan morjenstamaan vanhaa laumaansa.
Jalon emo, Cafka, ei tosin ollut järin ilahtunut lapsensa näkemisestä. Se vain murisi, joten Cafka laitettiin pian portin taakse kyräilemään. Jalo ja (tuolloin vielä) Timo, sekä kasvattajalla väliaikaisesti oleva Sylvi (eli Tyyne) leikkivät tovin, kunnes oli aika startata kohti Turkua. Matka sujui ihan kohtalaisesti, mitä nyt Timo voi pari kertaa pahoin, ja Jalo murisi ja ärisi, kun Timo oli "hänen" takapenkillään. Jekkukin otti suuremmitta ongelmitta tulokkaan vastaan. Vähän nyt on sekä Jekun että Jalon osalta pientä pomottamista, mutta eiköhän tuo kaikki siitä asetu.
Rommi on ihana tyyppi! Se kotiutui todella hyvin ja on utelias ja iloinen. Sen häntä heiluu koko ajan ja se hakee hyvin kontaktia ihmisiin. Jalo taitaa olla epämudimaisen itsenäinen, kun jää usein lunkisti makoilemaan paikoilleen, vaikka me olisimme muualla. Rommi puolestaan hakeutuu sinne, missä mekin olemme. Illalla Rommi hyppäsi sohvalle viereeni. Se istui hetken hieman erillään, sitten se ikään kuin vaivihkaa ja varovasti hivuttautui lähemmäs ja kävi äkisti syliini makaamaan. Se kai kokeili, saako niin tehdä.
Yön Rommi nukkui hiljaa sängyn vieressä. Se haki selkeästi syrjäisen ja turvallisen paikan. Aamukävelyllä se oli edelleen utelias ja tomera. Vähän vaan vaatii itseltä totuttelua tämä kolmen koiran liikuttelu kerralla, mutta eiköhän siihenkin totu. Kuvamateriaalia Rommista tarjolla sitten myöhemmin.
Oho onpas uskaliasta ottaa veljekset samasta pentueesta. Toivottavasti ne tulevat vanhempinakin toimeen keskenään. Mudi uroksilla kun on taipumusta dominointiin, eikä suurin osa yksilöistä tule saman ikäisten urosten kanssa toimeen. Kannattaa varautua siihen, että tulevaisuudessa urokset eivät voi olla samassa tilassa ilman yhteen ottoja.
VastaaPoistaOho, me täällä jo aikaisemmin mietittiin facebook kommentin perusteella että ootteko Luupäätä ottamassa kun samaan aikaan oli puhetta josko olet menossa Vilman pentuja katsomaan :D Vai Jalon veli on muuttanut kotiinne :) Onnea uudesta perheenjäsenestä, toivottavasti sopeutuvat hyvin :) Ja kyllä tuo Rommi sopii Jekun ja Jalon nimien rinnalle :D ;) Täällä jo innoissaan odotetaan kuvia kunhan olette kotiutuneet rauhassa :)
VastaaPoistaKiitos anonyymista kommentista ;) No joo, koskaan ei voi tietää, miten homma toimii. Kuitenkin luulen, että kasvattaja olisi tässä kohtaa älähtänyt, jos olisi kokenut homman todella hasardiksi. Kuitenkin hänellä on pitkä kokemus mudeista. Itse ajattelisin, että kun kasvavat yhdessä, selvittävät välinsä jo nyt, joten sitten aikuisina homma olisi ok. Schipperkejen parista tiedän ihmisiä, joilla nimenomaan on veljekset. Helpompi niin, että ovat samasta pentueesta ja kasvavat yhdessä kuin se, että sitten parin vuoden päästä tulisi seuraava. Mutta aika näyttää, miten meille käy.
VastaaPoistaKiitos Kati! :)
Mies on ollut kipeä, joten kuvia ei ole otettu vielä. Mutta kyllä niitä tulossa on, sen lupaan! :)