lauantai 9. maaliskuuta 2013

Kymppitonni

Wohoo! 10 000 lukijan raja on rikottu! Vau ja kiitos! No, kaupallisien blogien mittakaavassa tuo on pientä, mutta tässä omassa mittakaavassani se tuntuu huikealta. Mielessäni oli ihan toinen otsikko, mutta oli pakko unohtaa se, kun huomasin kävijälaskurin lukemat. Ei muuta kuin seuraavia tasalukuja kohti.



Niin, se alkuperäinen otsikko olisi ollut "sossuttelua", olemme nimittäin harrastaneet sitä Jalon kanssa. Se on ikäväkseni ollut kovin ujo mutta rohkaistunut aikalailla onneksi. Olemme tehneet päivittäin vähintään yhden pidemmän lenkin, ja olen mahdollisuuksien mukaan päästänyt pojat vapaaksi juoksemaan. Olen huomannut, että Jalo käy aika kuumana lenkin aluksi, varsinkin, jos pojat ovat olleet kotona keskenään. Ajattelin, että olisi hyvä, jos Jalo pääsisi purkamaan vähän höyryjään jonnekin. Keskusta-asumisen huono puoli on se, että moista mahdollisuutta ei ole ihan lähitienoilla. Jalo tulee jo todella hyvin luo kutsuttaessa, eikä se ylipäätään lähde kovin kauaksi minusta tai Jekusta.

Kävimme taas äitini työpaikalla, jossa Jalo jo meni rohkeammin haistelemaan ihmisiä. Ei se edelleenkään anna oikein silittää mutta menee sentään itsenäisesti nuuskimaan. Myös meillä kotona on käynyt kavereita, jotka ovat aluksi lahjoneet Jaloa maksaherkulla. Joidenkin kanssa Jalo on vähän jopa leikkinyt. Aiemmista peloistani huolimatta nyt näyttää ihan kivalta kuitenkin. Vaikkei Jalo suunapäänä ryntää tervehtimään, ei se ainakaan karkuun pötki. Ehkä sillä vaan kestää hetki sulatella uusia tilanteita ja ihmisiä.

Torstaina kävimme kaupungilla. Kiersimme kävelykadun kautta torille ja sieltä Wiklundille. Olimme sopineet Miehen kanssa treffit Wikken sisäpihalle. Päätin, että menemme Wiklundin läpi. Ja niinhän siinä sitten kävi... Että Jalo kulki pystypäin ja reippaasti läpi kaupan Jekun jäätyessä täysin. Pienen matkaa Jekku kulki mutta päästyään matolle se ei enää uskaltanut tulla siltä pois. Lopputulema oli siis se, että minä kannoin Jekkua, kun Jalo puolestaan käveli reippaana poikana ihan itse. Vähän huvitti, niin minua kuin kanssakulkijoitakin.

2 kommenttia:

  1. Testaan toimivuutta. Yritin kaksi kertaa aiemmin kommentoida, että kummalliset ihmiset, jotka eivät ymmärrä koirista mitään tulevat kiskomaan arastelevaa koiraa. Ja että on helppolukuista tekstiä! Raili

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentista, hyvä, että nyt kommentointi toimii. Mutta joo, kaikenlaisia ihmisiä sitä vapaana kulkee...

    VastaaPoista