Tiistaina Miehellä oli vapaapäivä, ja minäkin pääsin töistä ajoissa, joten päätimme mennä metsään. Olimme jo aiemmin suunnitelleet, että olisi kiva päästää koirat vapaasti juoksentelemaan jonnekin. Näin keskusta-asujina ei oikein ole näkemystä, minne kannattaisi mennä, joten matka meinasi tyssätä heti alkuunsa. Sitten muistin syksyisen sienimetsän, joten päätimme suunnata sinne.
Metsä oli aika pieni, mutta toisaalta eipä sen nyt mikään aarniometsä pidäkään olla. Pääasia oli, että tie olisi tarpeeksi kaukana ja että koirat voisi melko huoletta päästää vapaaksi. Olin myös ajatellut, että tekeepä hyvää pennulle, että se pääsee juoksentelemaan vaihtelevaan maastoon. Sitten tuli mieleeni, että näin talvella liikkuminen ihan keskustassakin on melkoisen jännittävää ja maasto vaihtelevaa.
Pojilla tuntui olevan ihan hauskaa, varsinkin Jalolla. Jekku ei ehkä jaksa niin riemastua ulkosalla Jalon kanssa riekkumisesta, mutta tuskinpa sekään reissusta kärsi. Emme olleet kuitenkaan kovin kauaa, sillä oli melkoisen kylmä. Jalo tuntuu vielä vähän palelevan, sillä kun on pelkkä pentuturkki. Pääasia, että kuitenkin hetkeksi pääsivät takaisin luontoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti