lauantai 12. lokakuuta 2013

Runsasrotuinen?

Jo aiemmin, kun meillä oli pelkästään Jekku, pohdin täälläkin sitä, miten paljon koiran kanssa saa kaduilla huomiota. Voi olla, että nyt tuota huomiota saa kenties vielä enemmän, kun Jalo on melkoisen villinnäköinen tyyppi. On hauskaa myös havainnoida, miten eri tavoin ihmiset lähestyvät meitä ja esittävät asiansa. Jotkut vain ihastelevat koiria, toiset pyytävät lupaa saada silittää ja jotkut jäävät pidemmäksi aikaa juttusille kysyen koirien roduista. Jotkut kysyvät, minkä rotuinen jalo on. Harvat ovat mudista kuulleet, joten selvennän. Yleensä tähän perään todetaan, että kukaan ei ole koskaan moista otusta nähneet. Minulla on tapana vastata, että ehkä ovatkin, mutta sellaisen "normaalimman" näköisen, mustan version.

Toiset puolestaan olettavat heti, että Jalo on sekarotuinen ja kysyvät, tiedänkö, mitä kaikkia rotuja siinä on, tai onko siinä saksanpaimenkoiraa. Ihmiset hämmästyvät, kun heille selviää, että kyseessä on ihan puhdasrotuinen koira. Kerran kuulin erään rouvan toteavan ravintolan terassilla miehelleen: "katso, tuossa on tuollainen runsasrotuinen koira." Hauska termi minusta. Tuolloin jäin selventämään, että tämä on mudi. Ajattelivat varmaan, että tyttöä harmittaa moinen runsasrotuinen koira ja hän on keksinyt kutsua sitä mudiksi. Ilmeet nimittäin pariskunnalla olivat hieman epäuskoiset. Eräs katujen mies puolestaan kommentoi: "siinäpä on vielä nuori seefferi!" Tyydyin vain hymyilemään ja sanomaan joo.

Eilen en pysynyt ihan puhekumppanini kanssa samalla aaltopituudella. Oli juttelemassa ystäväni kanssa, kun eräs nainen pysähtyi katselemaan koiriani. En kai sitten ihan kunnolla keskittynyt hänen sanoihinsa, kun hän lopuksi totesi, että Jalo on ihan uniikki kappale (eivätkös nämä kaikki omalla tavallaan ole?). Sanoin, että tavallaan tietysti tuon värityksen kannalta, vaikka toisaalta Jalon emä on ihan samanlainen. Sitten nainen jatkoi, ettei sillä ole väliä, vaikka koira ei rotukoira olisikaan, "pidempäänhän nuo elävät ja ovat terveempiäkin." Jaa, niin. Ei minua haittaa, vaikka tuota luultaisiin sekarotuiseksi, eikä sekarotuisissa koirissa ole mitään pahaa. On vain ollut mielenkiintoista huomioida, miten eri tavoin ihmiset suhtautuvat ja esittävät asiansa. Ja toisaalta, katsokaa nyt tuota...


On se sen verran härön näköinen, että en minäkään sitä rotukoiraksi uskoisi, ellen tietäisi paremmin.

4 kommenttia:

  1. "pidempäänhän nuo elävät ja ovat terveempiäkin."
    Mä olen aina ihmetellyt, että minne katoavat kaikki rotutyypilliset sairaudet,
    kun kaksi rotukoiraa risteytetään?! :D

    VastaaPoista
  2. Älä muuta sano! Toi on todella hyvä pointti, mitä en oikeastaan ole tullut edes ajatelleeksi. Olen vain nyökytellyt, että niinniin, terveempiä ovat joo. Vaikka itsellä ei siis ole kokemusta x-roduista sen kummemmin.

    VastaaPoista
  3. Runsasrotuinen.. ihana :D Mä linkitän tämän blogin meidän blogiin jos vain sopii :)

    VastaaPoista
  4. Hah, joo, mainio kommentti oli se kyllä :D Linkitä vaan, kiitos :) Ja lisää itsesi myös lukijaksi. Mäkin lisään itseni teille. :)

    VastaaPoista