keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Kaukot

Haittaako, kun tästä on tullut aika treenipainotteinen blogi nykyään? Toisaalta mitä muuta voi odottaa, kun treenejä saattaa olla se neljä kertaa viikossa... Olisi sitä kiva jotain muutakin koiramaista touhuilla, mutta näillä mennään nyt toistaiseksi.

Tänään tokoilin Jalon kanssa. Teemana oli kauko-ohjaus ja luoksetulon pysäytys. Olen tehnyt istu-maahan - käskytystä alusta alkaen jotenkin kai automaattisesti kauko-ohjauksen mukaan, eli niin, että koira on edessäni. Kisoissahan tämä tulee (onneksi) vasta avoimessa luokassa, mutta hyvä sitä on harjoitella nyt kuitenkin. Avoimessa luokassa ohjaaja on koirasta viiden metrin päässä, ja hänelle näytetään kylteillä viiden sekunnin välein käskyt istu - maahan - istu. Apuna saa käyttää käsimerkkejä, jotka kestävät yhtä kauan kuin sanallinen käskykin. Eli käsimerkki ei saa jäädä suullista käskyä pidemmäksi ajaksi näkyviin.

Itse olen tehnyt tätä siis aina Jalon edessä. Istu - maahan - istu - maahan. Homma toimii, jos olen kyykyssä Jalon edessä. Istumasta se menee maahan hyvin, mutta maasta ei meinaa nousta, joten käsiapua on käytettävä. Hallilla tein parin askeleen päästä. Jalo istui hienosti, mutta taas maahanmenossa piti itse mennä kyykkyyn jä näyttää kädellä. On nyt siis panostettava siihen treeniin, että sanon vain sanallisen käskyn ja aluksi ihan läheltä. Turhaan lähden hosumaan kauemmas. Hyvää on se, että Jalo pysyy aika kivasti paikoillaan, eikä siis ainakaan nouse lähteäkseen perääni, vaan toljottaa minua odottaen vapautusta. On tuo ihana tapaus, en voi muuta sanoa. Sen kanssa on niin kiva tehdä hommia! Kerta kerralta työkoira Jalossa tulee aina vaan paremmin esille! Kunpa nyt itse pystyisin tarjoamaan sille tarpeeksi työtä!

Toisena oli sitten luoksetulon pysäytys, niin ikään avoimen luokan liike. Siinä koira jätetään paikoilleen, kävellään tietty matka, kutsutaan koiraa ja kentällä olevan tötsän kohdalla pitäisi pysäyttää koira. Tämän treenaamista aloitimme niin, että otimme aluksi ihan vain tötsät, mitä koirat kiertävät, jotta ne hoksaisivat, mistä kiertämisessä on kyse. Tätä taas tehdään siksi, ettei koira ala ennakoida: muutoin se saattaa lähteä ohjaajan luo vähän hiipien ja pysäytystä ennakoiden. Nyt tarkoitus on hämätä koiraa ja pysäyttää se vähän milloin missäkin vaiheessa. Koska tässä oli enemmän liikettä ja actioinia ympärilläkin, Jalo kävi taas vähän kuumana. Ja minä taisin vähän hätiköidä... Tuija oli ajatellut, että aloittelevat koirakot olisivat vain treenanneet kiertoa. Mutta minultapa tuo ohje oli mennyt ohi (köhköh). Siispä pysäytin Jaloa pari kertaa. Kun se oli kiertänyt tötön (vaikkakin vain remmin pituudelta), pysäytin sen topakasti. Ja sehän pysähtyi niille sijoilleen. Minä puolestani jäädyin moisesta, enkä hetkeen muistanut, mitä piti tehdä. Sitten ähkäisin "jessss" ja viskasin lelun Jalon taakse. Ei näin, voi hyvänen aika, ei näin! Sitten otimme vielä nopeasti ja oikeaoppisesti niin, että pysäytin Jalon, nopeasti vapautin sen ja samalla viskasin lelun.

Onpa muuten kivaa, että laji, josta en ikinä ajatellut pitäväni, on osoittautunut ihan kertakaikkisen mukavaksi! Jeeee!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti