Viikonloppu oli Jekulle vilkas. Lauantaina menimme Miehen vanhempien luo, jossa Jekku pääsi taas leikkimään Mustin kanssa. En voi kuin ihmetellä Mustin kärsivällisyyttä ja toisaalta myös jaksamista! Niin se paineli menemään Jekun kanssa. Me yritimme välillä sanoa Mustille, että hän voisi kyllä käydä nukkumaankin, mutta eihän hän malttanut! Ihan itse se myös haki Jekkua leikkimään. Yön Jekku nukkui kauniisti vieressäni, mutta aamulla se oli taas Mustin kimpussa. Kun iltapäivällä eilen kotiuduimme, oli Jekku aivan sippi. Voin vain kuvitella, miten väsynyt Musti on ollut...
Eikä viikonlopun aktiviteetit siihen loppuneet. Alkuillasta lähdimme koirapuistoon kaverin ja hänen pötkyläkoiransa kanssa (olisi kiva nyt liittää tähän linkki hänen blogiinsa, mutta en vaan osaa. Aaargh!). Tai siis tarkoituksena oli, että koiramme vihdoin treffaisivat. Ei niistä ehkä ylimpiä ystäviä tullut, mutta asiallisesti he käyttäytyivät kuitenkin. Ja vaikkei pötkyläkoira niinkään lämmennyt leikkimiselle, sai Jekku kuitenkin juoksennella muiden koirien kanssa. Tämän reissun jälkeen se vasta väsynyt olikin, eikä enää loppuiltana liikauttanut raajaakaan.
Loppuun kuva vielä perjantailta, kun nautimme lämmöstä, auringosta ja kuplivasta juomasta jokirannassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti