Hah, pakko oli laittaa ko. otsikko. Vaikka Jalo onkin jo vuoden ja 3 kuukautta, 1-vuotisneuvolassa käytiin nyt, kun rokotukset menivät vanhaksi. Kutsu tuli jo alkuvuodesta, ja ihan hätäännyin, että joko ne rokotukset menevät vanhaksi. Hätäpäissäni soitin eläinlääkäriin, jossa lohduteltiin, että kutsu tulee automaattisesti, mutta rokotus on voimassa ihan niin kuin rokotuskortissa lukee. Ja koska rokotukset olivat voimassa 11.4. asti, kävimme uusimassa ne jo heti nyt.
Jalo taisi kaikesta ajatella, että nyt on emäntä mennyt ihan hassuksi. Ensin piti matkustaa bussilla, mikä jo sinällään oli jännittävää ja outoa. Jalo huuteli pitkin matkaa. Minua vähän nolotti, kanssamatkustajia lähinnä huvitti. Istuimme bussin keskiosaan, vaikka ehkä taktisempaa olisi ollut mennä taaemmas tai jäädä edemmäs. Nyt tuohon keskiväliin änkesivät myös parit lastenvaunut. Jalo meinasi myös änkeä syliini, kun se kai luuli, että lastenvaunujen kahvassa roikkunut muovikassi hyökkää kimppuun.
Eläinlääkäriasemalle Jalo marssi reippaana poikana sisään. Se ihmetteli, miksei se saanut tervehtiä odotushuoneen muita tyyppejä, mutta kävi lopulta makaamaan lattialle. Lääkäri oli aivan ihana (Sari Granholm)! Jalo ei paljoa hänestä välittänyt, vaan oli enemmänkin kiinnostunut muista huoneen hajuista. Lääkäri totesi vain, että tyypillinen rotunsa edustaja. Nostin Jalon pöydälle ja hetken mietin, miten se mahtaa käyttäytyä. Se seisoi hievahtamatta, kun sille tyystin vieras ihminen tutki ja hipelöi! Jalo antoi jopa katsoa hampaansa mukisematta. Kun lääkäri alkoi rapistella rokotteista, Jalo oli kovin kiinnostunut. Sitten rokotus jo tuikattiinkin niskaan ja Jalo pääsi pöydältä alas. Että bussimatkan jälkeen käydään uudessa paikassa ja ihmeellisessä huoneessa kääntymässä ja lähdetään pois. Kaikke kanssa. Eläinlääkäri kehui, että onpa Jalo kivan luontoinen! Niin on!
Ei ollut veljensä yhtään huonompi. Kaikkea sai tehdä, eikä ilmekään värähtänyt.
VastaaPoista