A niin kuin A-este

Nyt minä alan oikein innostua agilitysta! Ja tuntuu Jekkukin siitä tykkäävän. Tänään oli kuitenkin vasta kolmas kerta, kun agilitya olimme kokeilemassa. On siis ihan ok, että Jekku ei vielä täysin osaa. Tai no, edelleen suurin hankaluus tuntuu olevan siinä, että minä en osaa ohjata oikein. Kyllä Jekku hyppii ja pomppii, mutta jos yritämme tehdä pienen pätkän rataa ja ottaa vaikkapa vain pari estettä peräkkäin, Jekku väistää toisen. Ohjaaja totesi, että Jekku seuraa liikaa minun vartaloni liikettä, eikä kättäni, joten se seuraa minua esteen ohi. Argh! No, lisää harjoittelua ja kärsivällisyyttä peliin.

Tänään siis aloitimme tavallisilla esteillä. Koira jätettiin ekan esteen taakse, ja ohjaaja meni kahden esteen väliin, josta koiraa kutsuttiin ja ohjattiin seuraavalle esteelle. Saimme me pari ihan onnistunuttakin suoritusta. Sitten siirryimme putkeen. Se menee meiltä putkeen (hehheh). Siitä Jekku näyttää tykkäävän kovasti ja juoksee sinne kuuliaisesti. Myös kaarevasta putkesta se tuli hienosti läpi, kun juoksin toiseen päähän ja kutsuin.

Päivän haasteeksi muodostui A-este. Etukäteen jo arvelinkin, että Jekku ei siitä mukisematta yli mene. Meitä ennen meni pari koiraa, jotka niin ikään kokeilivat A-estettä ensimmäistä kertaa. Vähän ne ensin epäröivät, mutta menivät lopulta hienosti yli. Jekkukin lähti ihan hienosti kiipeämään makupalan houkuttelemana, mutta vähän ennen korkeinta kohtaa tuli stoppi. Se olisi ihan välttämättä halunnut kääntyä takaisin, tai edes tulla syliini. Ajatteli, että tästä ei tule yhtään mitään. Me molemmat ohjaajan kanssa houkuttelimme Jekkua makupalojen avulla, ja lopulta se rohkaistui katsomaan esteen yli ja ilmeisesti totesi, että eipä siinä kummempia, ja lähti laskeutumaan. Kun ensimmäinen kerta oli nyt hienosti ohi, kehotti ohjaaja menemään uudelleen. Nyt Jekku meni todella reippaasti, ja alas päästyään se kääntyi jä lähti yrittämään toiselta puolelta ylös. Ohjaaja kehotti menemään, ja Jekkuhan meni. Hienoa!

Lopuksi piti ottaa hyppysarja: este, rengas, putki ja este. Näistä ekan esteen Jekku meni hienosti, mutta renkaan ohi se yritti kiepata. Kun otimme pelkän renkaan, se meni pari kertaa läpi, pari kertaa ohi. Putki meni taas hyvin, mutta putkesta esteelle se lähti liikaa minun perääni ja tuli esteen ohi. Äh. Kunpa oppisin ohjaamaan paremmin! Intoa tuntuu olevan, mutta minulta puuttuu taito. Yritän nyt kotiin viritellä jotain esteen tapaisia, jotta voin edes yrittää opetella ohjaamista paremmin.

Tähän loppuun kuva Miehen vanhempien pihalta, jonne väkersin yhden esteen. Se ei ole kovin hieno, mutta melko luova, vaikka itse sanonkin, vai mitä?