tiistai 12. heinäkuuta 2011

Kiipeilyä ja kipeilyä

Eiliseen mahtui jo aiemminä kerrotun kiipeilyn lisäksi valitettavasti myös kipeilyä. Tai no, jo sunnuntai-iltana Jekun maha oli ollut vähän sekaisin, samaten eilen päivällä. Saman totesin myös agilitypaikalla. Jekku vaikutti kuitenkin pirteältä ja jaksoi agilityssa ihan hyvin. Kotiin päästyämme sen olo selkeästi paheni. Se näytti hätäiseltä, joten lähdin sen kanssa ulos. Se ripuloi pari kertaa, jonka jälkeen se alkoi syödä ruohoa kuin lammas. Sitten se oksensi. Sitten se söi taas ruohoa. Ja oksensi taas. Kiskoin sen melkein väkisin kotiin, kun ajattelin, ettemme nyt koko iltaa voi ulkona seistä. Kotona se sitten oksensi pelkkää vettä muutaman kerran.

Aloin huolestua, kun näytti siltä, että edes vesi ei pysy sisällä. Kysyin neuvoa Anitalta, joka kehotti soittamaan päivystykseen. Sieltä taas kehotettiin hakemaan apteekista maitohappobakteereita, tai jotakin, ja syöttämään esimerkiksi keitettyä riisiä jonkin aikaa, että vatsa rauhoittuu. Ja jos tilanne jatkuu, kehottivat tulemaan lääkäriin. Kello oli siinä vaiheessa 22.30, ja auki ollut apteekki meni kiinni kello 23. No, onneksi asumme keskustassa. Minä kipaisin apteekkiin, josta ostin Canicur-nimistä lääkettä. Jekku ei olisi millään halunnut ottaa sitä, mutta väkisin sain sen sille tungettua suuhun ja nieluun.

Vielä yöllä Jekku oksensi ja ripuloi pari kertaa, mutta koko päivän tavara on jo pysynyt sisällä. Aamulla Jekku söi ihan oma-aloitteisesti tarjotut Canicurit ja lipoi varovasti vettä. Mies oli antanut sille jotain syömistä päivällä, ja itse annoin iltapäivällä pelkkää keitettyä riisiä. Toivotaan nyt, ettei mitään takapakkeja enää tule. Kohta lähden sen kanssa iltakävelylle, ja ennen sitä annan vielä vähän riisiä.

Eilen illalla Jekku oli aika flaati, mikä ei varsinaisesti ole mikään ihme. Tänään se on jo ollut pirteä. Minä puolestani olen ollut väsynyt, kun yöunet jäivät vähän vähiin.

Olemme kyllä päässeet tähän mennessä Jekun kanssa todella helpolla: tämä oli ensimmäinen kerta, kun se oli vähän enemmän kipeä. Pari hassua kertaa sillä on aiemmin ollut maha löysä, mutta ei mitään sen pahempaa.

Tänään otamme vielä rauhallisesti. Huomenna on vuorossa taas skipitreffit, jonne Jekku pääsee kirmailemaan.

3 kommenttia:

  1. Kävelevän vatsavaivan omistajana suosittelen pitämään koiran mahalääkkeitä jatkuvasti kotona kaapissa. Niissä on kuitenkin säilyvyysaika monta vuotta ja sehän nyt on enemmän kuin todennäköistä, että se koiran maha menee totaalisen sekaisin viikonloppuna / keskellä yötä / jouluna / juhannuksena tms. ajankohtana, jolloin avoinna olevaa apteekkia voi joutua etsimään tovin jos toisenkin. :)

    VastaaPoista
  2. Jep, nytkin kirin apteekkiin vartti ennen sen sulkemista. Totesin, että tästä lähtien pitää kyllä pitää varalla jotakin. En vaan ollut aiemmin osannut varautua, kun ennen ei ole ongelmia ollut. Millä sä saat Haun vatsan rauhoitettua tarpeen vaatiessa?

    VastaaPoista
  3. Attapectin kuuluu meidän lääkekaapin vakiovarustukseen. :)
    http://www.aptuspet.com/tuotteet?productgroup=10367436&product=10923047

    VastaaPoista