maanantai 15. syyskuuta 2014

Sitä ja tätä

Oho, kylläpä taas päivitykset laahaavat pahasti jäljessä, pahoitteluni! Pitäisi ihan oikeasti kirjoittaa heti, eikä 15. päivä (ehhehheee).

Viimeksi kerroin Jalon ensimmäisestä rallytokoilusta. Sen jälkeen tapahtunutta: skipitreffit, rapujuhlat, metsäretki ja lisää rallytokoa.

Treffeille lähdin tällä kerralla ihan vain kaksin Jekun kanssa ja jätin Jalon Miehen kanssa kotiin. Ajattelin, että kumpikin koira tahollaan saisi laatuaikaa. Jekku on treffeillä melkoisen kiltti. No, kerran se koitti ottaa yhteen Nemon kanssa ja kerran Vilin, mutta ei se käynyt haastamaan riitaa sen kummemmin. Pikku-Vili vilisti koko ajan vapaana, ja sen kanssa Jekulla ei ollut sanomista ensinkään. Treffeillä oli vieraita kauempaakin, kun Auran omistajat Nurmijärveltä olivat tulleet paikalle. Olipa kivaa nähdä heitä ja Auraa!

Lauantaina oli rapukestit Miehen vanhempien luona. Koirat olivat tietysti mukana menossa. Jekku edelleen oli vähän rauhallisempi, mitä nyt ehti napata leipäkorin matalalta pöydältä ja varastaa paahtoleipäsiivun. Lähinnä huomio keskittyi Jaloon ja Romuun, jotka telmivät antaumuksella. Ja ennen kuin kukaan ehti edes huomata, Jalo oli käynyt taas kierimässä kallion mutalätäkössä. Se tuli terassilla vastaan kertakaikkisen tyytyväisenä ja onnellisena: "Katsokaa, mitä mä tein!". Sitten se kierähteli isommat mudat terassin matolle ja säntäsi uudelleen lätäkköön. Kun menimme Miehen äidin kanssa peittelemään lutakkoa, Jalo makasi siellä pää kalliota vasten nojaten, edelleen kovin onnellisena oloonsa. Koska ruokailimme ulkona, olivat koiratkin pihalla sen ajan. Niinpä Jalo ehti kuivua ja karistaa suurimmat kurat jo pihalle. On tuo vaan ihana tuo turkki!

Sunnuntaina lähdimme sieneen. Taas löytyi yksi kantarelli, yksi mutaoja ja vähän jotain sekalaisia sieniä, mitä saaliiksi saimme. Kukaan meistä ei tiedä, mistä ja millaisen lätäkön Jalo löysi, mutta täysin mutaisena se luoksemme tuli. Se oli aivan kamalassa kunnossa! Retken aikana muta kuivui kokkareiksi sen turkkiin niin, että sillä oli päällään sellainen mutakilpi, hienoa. Eipä liene yllätys, että kotona odotti pitkä ja harras suihku.

Että sellaista. Koska yleensä suosin vähän lyhyempiä ja tiiviimpiä tekstejä, päätän raporttini nyt tähän ja käsittelen tämän päivän rallytokot sitten erillisessä postauksessa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti