Maanantaina kävimme Jekun kanssa eläinlääkärillä rokotuksilla ja hankkimassa passin kolmen viikon päästä koittavaa Viron reissua varten. (Ja oman passini kävin sitten uusimassa jo tänään, mutta hyvin kuulemma ehtii matkaksi...)
Kun käytin Jaloa rokotuksilla, osuimme Vettorissa Sari Granholmin vastaanotolle. Hän oli valtavan mukava ja lempeä, joten nyt sitten varta vasten varasin taas ajan häneltä. Hän oli jälleen oikein mukava ja ystävällinen. Aluksi Jekkua jännitti kovasti pöydällä ja se yritti kiivetä syliini. Outoa, kun näyttelypöydällä se kyllä seisoo. Mutta tokihan eläinlääkärissä on vähän erilainen ilmapiiri.
Aivan aluksi lääkäri tarkasteli Jekun ientä. Mainitsin vissiin erkkaripostauksen yhteydessä, että tuomari huomautti toispuoleisesta alapurennasta. Edelleen, ja nyt lääkärikäynnin jälkeenkin, olen sitä mieltä, että mistään toispuoleisesta alapurennasta ei ole kyse. Yksi ylähammas painaa ikeneen ja on kenties aiheuttanut siinä painetta, siitä siis turvotus. Jos homma kuitenkin pahenee, pitää kita kuvata ja katsoa sitten tarkemmin. Lääkäri ei aluksi meinannut edes huomata mitään häikkää, eikä ihme. Yleensä sen näkee vain silloin, kun Jekulla on suu auki. Nyt se puri hampaita yhteen ja vaiva peittyi.
Itse rokotus kävi näppärästi. Tosin raivotautirokote alkoi kutittaa tai kirvellä Jekkua kovasti. Nostin Jekun lattialle, mutta rapsuttamisesta ei meinannut tulla loppua. Kutina oli niin kovaa, ettei lääkärin tarjoamat namitkaan meinanneet kelvata. Aika äkkiä vaiva sitten onneksi meni ohi.
Nyt on sitten passi hommattuna. Täältä tullaan, Eurooppa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti