tiistai 31. joulukuuta 2013

Vuosi 2013

Näin vuoden viimeisenä päivänä on hyvä katsoa taaksepäin kulunutta vuotta. Olen viime vuonna viimeiseksi kirjoittanut koonnin, jossa oli tavoitteita tälle vuodelle. Kopioin ne nyt tähän, jotta voin kommentoida niitä ja niiden kautta.

Entäpä sitten vuosi 2013?

Haavenani olisi se virallisissa kisoissa starttaaminen. Olkoonkin sitten vaikka vuoden viimeisissä kisoissa, mutta kuitenkin. Toisaalta mitään ei saavuta, ellei uskalla asettaa tavoitteita.

Tämä melkein toteutui! Ihan totta! Olin jo melkein ilmoittamassa Jekkua vuoden viimeisiin kisoihin, mutta sitten kepit ontuivat vielä niin pahasti, että jätin väliin. Hitto. Jospa vain olisin kesällä treenannut ahkerammin ja tavoitteellisemmin, olisin ehkä päässyt tähän tavoitteeseen.

Näytelmien suhteen on vähän ristiriitaiset fiilikset: mennäkö vai ei? Yhteen näyttelyyn, tammikuun Turun näyttelyyn, olen Jekun ilmoittanut. Ehkäpä menemme vielä pariin tässä lähellä olevaan näyttelyyn ensi vuoden aikana. Jos kummempaa menestystä ei irtoa, sitten saa niiden osalta riittää.

No niin, jotain tapahtui, vaikkei sitä suunnitellut. Näyttelykärpänen pääsi puraisemaan, kun tuossa mainitsemasani Turun tammikuun näyttelyssä menestystä tuli sertin verran. Päätin sitten metsästää ne loputkin, joten Jekku valioituikin lopulta kuluneen vuoden aikana. Varovasti suunnitellut muutamat näyttelyt venähtivätkin sitten lopulta kahdeksaan.

Olen myös miettinyt, että olisi mielenkiintoista käyttää Jekku luonnetestissä. Jos sopiva osuu kohdalle, harkitsen vakavasti Jekun ilmoittamista sellaiseeen.


Jes, tämä toteutui! Jekku luonnetestattiin kesällä pistein +102. Ei mikään huima pistemäärä, mutta schipperkelle kelvollinen. Ja mikä tärkeintä, tavoite toteutettu.

Toiveenamme on myös yksi nelijalkainen perheenjäsen lisää.

Kas, tämäkin toteutui, vieläpä tuplana, kun Jalon jälkeen tuli vielä Romukin. Olkoonkin, että Romu on yhä tilapäiskodissaan. Ja jos nyt selittelemään lähdetään, voisi sanoa, että näiden uuden otusten myötä meni hieman aikaa Jekun treenaamiselta...

Yhden uudenvuodenlupauksenkin teen: ensi vuonna aion alkaa valokuvata enemmän, jotta saisi kuvamateriaalia tänne bloginkin puolelle.

Tavoitteet ja toiveet siis täyttyivät, tämä lupaus ei. Itse en tainnut ottaa kuvan kuvaa, eikä Mieskään niitä järin paljoa räpsinyt. Josko ensi vuonna..? Mies siirtyi myös tälle vuosituhannelle iPhonen myötä, joten jospa saisi vähän videomateriaaliakin tälle puolelle.

No entäs sitten vuosi 2014? Mitähän keksisin sinne tavoitella?

Aloitetaan Jekusta.

Nyt se kisauran starttaaminen, hitto vie! Tässä olisi pari viikkoa nyt aikaa treenata ja hioa ennen kuin pitää laittaa kisailmoitusta menemään. Muutoin treenataan kuten ennenkin. Oli ihan lottovoitto päästä nykyiseen treeniryhmään. Lisäksi kävi vielä säkä ja pääsimme Kelpokoiran mölliratakurssillekin.

Taas on näyttelyistä ristiriitainen olo. Muotovalio tuo jo on, että vieläkö sitä veisi näytelmiin. Tammikuussa nyt ainakin taas. Yhtenä kaukaisena ajatuksena olisi viedä Jekku johonkin ulkomaiseen näyttelyyn testaamaan, miten käy. En vaan tiedä taloudellisesta tilanteesta, että onnistuuko sen puolesta.

Aloitimme rally-tokon, mikä tuntuu aika kivalta. Sen treenaamista voisi jatkaa ja ehkä jopa aloittaa kisaaminen.

Luulen, että tässä on tarpeeksi suunnitelmaa ja tavoitetta Jekulle.

Sitten Jalo.

Tämä onkin vähän hankalampi. No, tokon treenaamista ainakin haluan jatkaa, kunhan keksin, että missä. Luulen, että kisauran aloitus on liian hurja tavoite, mutta en sulkisi pois sitäkään mahdollisuutta.

Joissakin mätsäreissä voisi käydä. En usko, että vielä ensi vuonna menisin mihinkään viralliseen näyttelyyn. Pelottaa koko ajatuskin jo ennalta: tuohan naurettaisiin varmaan kehästä ulos.

Agilitya voisimme treenata itseksemme. Jos laji tuntuu kolahtavan, voisi syksyllä hakea ryhmäpaikkaa.

Jälkeä haluaisin treenata myös, kun taas keksisin, että missä.

Hmm, tuntuu ehkä vähän hurjilta tavoitteilta. Mutta haluan jotain kirjata ylös, sillä tavoin saan ehkä intoa ja rohkeutta lähteä myös toteuttamaan näitä ajatuksia.

Jalompi jekkuilu kiittää ja kuittaa. Jatketaan juttua armon vuonna 2014.

Hyvää uutta vuotta kaikille mahdollisille lukijoille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti