Uusi Suomen muotovalio!

Heipä hei, täällä kirjoittelee ikionnellinen ja onnellisen väsynyt tyyppi, jonka koiraa voidaan tästä lähtien tituleerata Suomen muotovalioksi. Jihuu! Tulihan se sieltä! Tänään Porvoon kaikkien rotujen näyttelyssä Jekku oli PU2 ja sai sertin ja sitä myötä valioitui. Ikuinen kakkonenhan tuo tuntuu olevan, mutta ei anneta sen nyt häiritä, vaan iloitaan tästä saavutuksesta! Enpä olisi vielä vuoden alussa uskonut, että jo syyskuussa Jekku voisi olla muotovalio. Ehkä jossain vaiheessa kevättä aloin miettiä, että valioituminen voisi olla tämän vuoden tavoite (kun virallisissa agilitykisoissa starttaaminen jää ensi vuoteen).

Jotenkin olo on toisaalta tyhjä: tässäkö tämä nyt oli? Ja aika helpostihan se sieltä tuli. Vaikka olisi harmittanut, jos tänään olisi ajanut yhteensä muutaman sata kilometriä vaikkapa pelkän EH:n takia. Eli sen saimme, mitä lähdimme hakemaan. Ainoa harmittamaan jäänyt asia on se, että ei ollut ketään jakamassa tätä iloa; yleensä kun olemme tottuneet juhlimaan sertejä Luupää-joukolla. Mutta kyllä sentään Luupäät olivat virtuaalisesti läsnä: kännykkä kävi kuumana heti jutun ratkettua! Ja se ratkesi muuten nopeasti: kehä alkoi klo 11.00 ja 11.08 olin jo laittamassa ekaa tekstaria.

Tuomarina Porvoossa oli superihana ja sympaattinen Rainer Vuorinen. Hän ei paljoa katsonut liikkeitä (mikä ehkä oli meidän onnemme): menimme vain yhden pienen kolmion. Sitten hän pyysi koiran pöydälle ja tutki sitä siinä sanellen samalla. Hän oli mukava ja jutusteli kivasti koiralle. Kun sitten saimme ERIn ja SAn ja päädyimme paras uros -kehään sijoittuen siellä toiseksi, Vuorinen kätteli ja kysyi, voimmeko ottaa sertin vastaan. Totesin, että oikein mielellämme ja että Jekku valioituu. Hän piti yhä kättäni kädessään ja toisella kädellä taputti ja totesi: "Voi, miten iloinen asia!". Jäi kyllä niin hyvä mieli tästä valioitumisesta ja tästä tuomarista. Ihana tyyppi kertakaikkiaan!

Lopuksi vielä mitä mukavin arvostelu:
"Lähes oikeat mittasuhteet rungossa. Kaunis tasapainoinen pää. Hieno hampaisto ja purenta. Kauniit silmät ja hienot korvat. Tanakka ja vahva runko. Hyvät kulmaukset. Aivan erinomainen karvanlaatu, joka suorastaan säteilee. Hieman jo röyhelöä kehittymässä kaulukseen.

En malttanut olla kirjaamatta tätä tietoa heti tänne. Mukavampihan se olisi ollut kuvituksen kanssa, mutta kuvaaja ja kuvausväline ovat juuri saaristossa. Huomenna otamme valiokuvat, joten laitan ne sitten tänne blogiin hetimiten.