Tänään Jekku pääsi ensimmäistä kertaa skipi-treffeille Maariaan. Paikalla oli viitisentoista schipperkeä, ja varsinkin Luupäät olivat hyvin edustettuina. Aluksi pidin Jekkua hihnassa ja se vähän murisi uusille tuttavuuksille. Kun porukka alkoi olla kasassa, päästin Jekun irti. Se pyöri lähinnä ihmisten jaloissa, etenkin Anitan. Melko varovasti se teki tuttavuutta muihin koiriin. Myös Jekun sisko Stara oli siellä, joten sen kanssa Jekku eniten telmi. Hyvä, että se pääsi näin pian tutustumaan toisin koiriin. Kaikki juokseminen ja peuhaaminen luonnollisesti väsytti Jekkua niin, että autossa se oli nukahtaa laatikkoonsa. Kotiin päästyämme naapurimme tulivat moikkaamaan Jekkua, mutta heitä odotti vain nukkuva, sinällään kyllä hyvin suloinen pentu.
Eilen illalla Jekku teki ensimmäistä kertaa tuttavuutta vieraaseen koiraan. Tapasimme iltakävelyllä Sorjan, jonka rotu jäi minulle hämänrän peittoon, melko iso se kuitenkin oli. Sorja oli hyvin rauhallinen, eikä välittänyt Jekun hyppelyistä, mutta nuuski Jekkua ihan lempeästi kuitenkin.
Jekku on kyllä melkoinen huomion kerääjä: lähes joka kerta kävelyllä joku jää juttelemaan ja tulee silittämään ja ihastelemaan. Sitä on luonnehdittu pehmoleluksi, ja luulipa joku sitä kissaksikin. Olen tyytyväinen, että Jekku on päässyt tutustumaan ihmisiin ja suhtautunut heihin avoimesti ja rauhallisesti.
Mitähän vielä. Eilen yritin punnita Jekkua äitini talousvaa'alla. Paino oli noin 2,3 kiloa, joten melkoinen vonkale se on! Tänään ajattelin vielä leikata sen kynnet, tai edes jokusen niistä.
Huomenna novascotiannoutaja Helmi tulee käymään täällä ja illalla menemme Miehen vanhempien luo, jossa odottaa kissa ja koira. Melkoisesti ohjelmaa on mahtunut näihin Jekun ensimmäisiin päiviin, mutta toivon, että ei liiaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti