Kyllä Jaloa on nyt lykästänyt: se pääsi treenaamaan rally-tokoa sekä sunnuntaina että tänään! Jalo kun oli melkein pari viikkoa pois kotoa, sillä oli alla taukoa vähän kaikesta ohjatusta tekemisestä. Mietinkin, että mitäköhän tuleman pitää. Outillekin sanoin, että yhtään kotiläksyjä ei sitten ole harjoiteltu.
Jotenkin melko kivasti kuitenkin meni, vaikka huomasikin, että Jalo väsyi todella nopeasti, eikä olisi oikein jaksanut enää keskittyä. Teimme silti (siis nyt puhun sunnuntaista) kaksi erillistä kertaa rataa tai sen osia. Jalo sai kehuja käännöksistään ja takapään käytöstään! Vau ja jee! Ne kun ovat sellaisia juttuja, joita itse en sillä lailla näe. Sanomista tuli omasta ohjaamisestani, siis siitä, että en anna koiralle tarpeeksi selkeitä ohjeita. Sitten muuten vaan hankaluuksia tuotti häkkiin meneminen. Jalo harasi vastaan, vaikka miten heittelin sinne nameja. Kehuin sitä kyllä kovasti aina kun se sinne meni. Tätä pitäisi todella treenata kotona. Kyllä Jalo kiltisti siellä sitten oli, kunhan sen ensin sai sisälle.
Tänään sitten otimme heti uusiksi! Kotiläksyjä ei juuri taaskaan tullut tehtyä, kun sunnuntai meni lepäillessä. No, eilen vähän jotain sentään teimme. Ei se kyllä tänään (vielä) näkynyt. Jalon keskittyminen oli parempaa ja itse olen ehkä jotain sisäistänyt käskyttämisestä ja omasta toiminnastani, vaikka kovin paljon siinä on kyllä hiomista. Puuh. Ja edelleen Jalo sai kehuja siitä, miten se kääntyy! Nyt kehujia ja kommentoijia oli useampiakin. Kai se pitää sitten uskoa. Hyvä Jalo! Jee! Nyt on taas pieni tauko treeneistä, eli jospa nyt niitä kotiläksyjä sitten...
Treenien jälkeen Jalo pääsi vielä vähän humputtelemaan Romun kanssa. Ajattelin, että kyllä nyt on koira väsynyt. Ja pah! Päivälenkillä sillä oli virtaa ja se hyöri kuin pentu! Alkuilta sentään on mennyt huomattavan rauhallisissa merkeissä jo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti