En tiedä, miten Jekusta on tullut tuollainen sisustusintoilija, itse kun en sitä suuremmin ole. Pidän kyllä kaikista kauniista asioista, mutta en vaan onnistu siirtämään kaikkea kaunista kotiimme. Kävelyillä kuitenkin usein pysähdyn ihastelemaan sisustusliikkeiden näyteikkunoita, ja niin tekee Jekkukin. Yleensä se aina nostaa tassunsa vasten ikkunaa ja tutkailee kuin ymmärtäisikin jotain. On eräs liike, mihin se osoittaa ihan poikkeuksellisen suurta kiinnostusta, nimittäin Iittalan tehtaanmyymälä Hämeenkadulla. Itsekin tykkään toki Iittalasta, mutta en ole koskaan lenkeillämme vaivautunut nousemaan portaita katsoakseni astioita. Mutta Jekkupa on. Se on jo useamman kerran ihan itsekseen noussut portaat ylös liikkeen ovelle, nousee takatassuilleen ovea vasten ja katsoo sisään. Pitkään. Se toistaa saman myös liikkeen toisella ovella. En vaan tajua, mikä sitä Iittalassa niin kiinnostaa.
Toinen liike, josta Jekku on hyvin kiinnostunut, on Elementin vaateliike. Itsekin mielelläni aina katselen näyteikkunaa, mutta harvemmin olen uskaltautunut liikkeeseen sisälle. Jekku sen sijaan olisi marssinut suoraan peremmälle. Ensin se hyppäsi liikkeen ikkunalaudalle siinä ulkopuolella, kiersi kulmassa olleen E-kirjaimen ja olisi jatkanut matkaansa liikkeeseen sisään. Minä sitä sitten toppuuttelin, mutta liikkeen liukuovi oli jo ehtinyt aueta. Myyjäkin tuli ovelle katsomaan, että tuleeko sieltä joku vai ei. Häntäkin nauratti, kun Jekku niin päättäväisesti olisi halunnut päästä vaatekauppaan.
Sisustusintoilu jatkui eilen ihan konkreettisen sisustamisen merkeissä: kotiin tultuani Jekku ihan silkasta jälleennäkemisen riemusta tarttui eteisen mattoon ja raahasi sen hiekkoineen kaikkineen makuuhuoneeseen. Sänkyyn asti se ei maton kanssa päässyt, kun itse ennätin hätiin. On se hassu tyyppi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti