tiistai 31. toukokuuta 2011

Multaa ja muita aarteita

Jekulla oli eilen taas vilkas päivä. Olimme Miehen vanhempien luona, ja sehän tarkoittaa, että Jekku pääsee pelehtimään Mustin kanssa. Pojat kirmailivat pitkin pihaa. Oli ihana ilma, joten olimme melkein koko ajan ulkona. Alun perin menimme Miehen vanhempien luo siksi, että he odottivat multakuormaa, jonkä purkamisessa meidän piti avustaa. Kuormaa piti odotella tovi jos toinenkin, joten hengailimme vaan ulkona. Jossain vaiheessa Jekku löysi puutarhasta jotakin... Nimittäin peuran, tai jonkin vastaavan eläimen, korvan! Sehän oli varsinainen aarre. Jekun mielestä siis, ei niinkään meistä. Mutta kerran aarteen löydettyään Jekku ei siitä niin vaan luopunut. Se pyöriskeli nautinnollisesti sen päällä ja kuskaili ympäriinsä. Se tuli kyllä luokse, kun kutsuin, mutta ei antautunut kiinni. Lopulta hain sisältä herkkuja, joiden avulla yritin houkutella Jekkua. Mutta eiväthän minun tarjoamani herkut vetäneet mitenkään vertoja peuran korvalle. Vasta, kun tarjosin herkkuja Mustille, Jekku tuli mustasukkaisena ahmattina hakemaan omansa pois. Tällä välin Miehen äiti kiikutti korvan pois. Niin, ihmettelette varmaan, mistä jokin yksittäinen korva oli puutarhaan tupsahtanut. Ilmeisesti metsästystä harrastavan naapurin pihalta. Enempää en tiedä, enkä ehkä haluakaan.

Lopulta myös odotettu multakuorma saapui. Sitä oli melkoisesti, varsinainen vuori. Me aloimme lapioida multaa kottikärryihin ja kuljettaa sitä ympäri pihaa. Jekku sen sijaan innostui mullasta kovasti ja jäi multakasaan kaivamaan ja hyppelemään. Se kaivoi melkoisen kuopan, jossa oli päätään myöten. Se myös kiipesi vuorikiipeilijän lailla koko kasan huipulle. Halvat on huvit pienellä.

Lauantaina olimme muuten Jekun kanssa ensimmäistä kertaa match showssa. Meni ihan kivasti. Jekku sai punaisen nauhan, mutta ei sitten punaisten kehässä enää sijoittunut. Arvostelussa luki: "Mukavasti käyttäytyvä nuori uros." Olin aluksi vähän pihalla, että mitenkä mätsärissä toimitaan, mutta kyselin sitten muilta, ja jutun juju selvisi minullekin. Aika kauan siellä kului aikaa. Jekku oli innoissaan kaikista muista koirista, joiden kanssa se olisi kovasti halunnut leikkiä. Illalla kotona Jekkua väsytti valtavasti. Muutama kaverini tuli illalla meille, mutta Jekku ei jaksanut paljon vieraista välittää. Yhden viinirypäleen se kävi varastamassa kaverini lautaselta, mutta muun ajan se vain nukkui.

Nyt mietin, menisinkö torstaina taas mätsäriin ja jos, niin Raisioon vai Turkuun. Ihan hyvää treeniä ne tosiaan olisivat. Jekku pitäisi ilmoittaa kesän näyttelyihin, mutta ne ovat kyllä melkoisen kalliita. Pitää vielä vähän miettiä, raaskinko mennä kahteen, yhteen, vai en yhteenkään näyttelyyn kesällä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti