Niin vilahti ohi joulu, ja vaihtui vuosi. Joulu meni ihan rauhallisissa merkeissä, tai niin rauhassa, kuin se Jekun kanssa mennä voi. Aattona olimme Miehen vanhempien luona, ja Jekku sai riehua sydämensä kyllyydestä Mustin kanssa. Musti alkaa olla jo vanha ja väsynyt, mutta herrasmiesmäisesti se kesti Jekkua. Ainoa sanominen meinasi tulla joululahjojen kanssa. Jekku ja Musti saivat nimittäin molemmat luut joululahjaksi. Musti vähän isomman, Jekku vähän pienemmän. Musti uhkasi kuitenkin omia molemmat luut. Jekku yritti ottaa omansa pois, jolloin Musti alkoi murista ja äristä, ja minä melkein poljin jalkaa, että se on Jekun luu, eikä sitä saa pieneltä viedä pois. Loppujen lopuksi Jekku sai luunsa. Ja sitä on vielä jäljellä! Sai Jekku sitten myös keksejä ja sellaisia kuivattuja kananpaloja, jotka olivat sen mielestä hurjan hyviä. Ai niin, Jekku söi myös yhden joulutortun! Olimme äitini kanssa lähdössä Miehen vanhempien luota ja seisoimme koko porukka eteisessä. Takaa olohuoneesta kuului jotain epämääräistä ääntelyä, joten käännyimme yhtenä rintamana vain nähdäksemme, miten Jekku seisoo sohvapöydällä syöden joulutorttua. Emme voineet mitään muuta kuin nauraa, niin koominen se tilanne oli. Sitä paitsi Jekku oli jo viimeistelemässä joulutorttua, eikä sitä olisi siltä ehtinyt pois ottaa.
Kun joulu oli onnellisesti ohi, aloin pohtia vuodenvaihdetta. Meidät oli kutsuttu yksiin juhliin, ja ajattelin hetken, että ehkä jätän bileet väliin, sillä emme olisi voineet jättää Jekkua illalla yksin, jos se olisi panikoinut raketteja. Äitini kuitenkin lupasi ottaa Jekun luokseen, joten pääsimme Miehen kanssa yhdessä juhlimaan vaihtuvaa vuotta. Edelleen vähän jännitin mitä tuleman pitää. Soitin illalla äidille ja kyselin meininkiä. Raketit paukkuivat kuulemma kovasti, ja Jekku nukkui tyytyväisenä ja rauhallisena. Huh helpostus. Ulkona se oli vähän pelästynyt, kun jossakin lähellä oli paukahtanut, mutta sisällä ei ollut mitään ongelmia. Helpottavaa.
Uudenvuodenpäivänä teimme Miehen kanssa täällä suursiivouksen ennen kuin haimme Jekun kotiin. Tai no, kunnia sille, jolle se kuuluu: Mies teki suursiivouksen. Hän imuroi, vei matot ulos, ja pesi lattiat. Minä keskityin kaikkeen irtonaiseen ryjään. Oli niin paljon helpompi siivota, kun Jekku oli pois jaloista. Nyt täällä on vielä toistaiseksi ihanan siistiä!
Huomenna lähdemme Miehen kanssa Gdanskiin ja palaamme lauantaina. Jekku on taas äidilläni hoidossa sen ajan.
Hyvää alkanutta vuotta kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti