Muina mannekiineina

Tuossa jokin aika sitten sain viestin, jossa kyseltiin mahdollisesta halukkuudestamme lähteä esiintymään Turun Messuille. Kyseessä oli turkulaisen Pienen Tassuputiikin muotinäytös, johon toki hieman hulluna suostuin. Kaikkeahan sitä pitää kokeilla. Ensin ehdotin, että voisin toisena päivänä olla Jekun kanssa, toisena sitten Jalon. Mutta tuli pyyntö, että molempina päivinä molemmat koirat. Asia selvä. Sinne siis.

Me olimme siis estradilla perjantaina ja lauantaina. Perjantaina molemmat menivät kaksi kierrosta, lauantaina Jekku meni kerran, Jalo kaksi. Kyllä oli säpinää, kun siinä ihan muina malleina piti vaihtaa lennosta ja äkkiä vaatteita ennen uusintakierrosta! Jekku esitteli hienot turkoosit valjaat ja hihnan ja sitten turkoosin hupparin. Jalolla oli jonkinlaiset veneilyvaljaat ja oranssi hihna ja sitten toisena kostyymina lila loimi ja siihen sopiva hieno lila panta ja hihna.

En voi kuin olla tyytyväinen ja suorastaan ikionnellinen koiriemme käyttäytymisestä! Ne kulkivat niin hienosti kontaktissa kierrokset kehän ympäri (no, lauantain ekalla kiekalla Jalolla vähän keuli, mutta noin muuten). Lisäksi ne olivat ihmisvilinässäkin todella asiallisesti. Pääsivätpä ne vähän tekemään tuttavuutta alpakoidenkin kanssa! Oli siinä sentään aita välissä, eivätkä alpakatkaan ihan iholle tulleet, mutta Jaloa selvästi kiinnosti, Jekku oli suuntautunut jonkun narttukoiran perään. Ihmisiäkin huvitti, kun Jalo oli matalana ja kaula pitkänä alpakka-aitauksen suuntaan. Se ei selvästikään osannut päätellä, mikä tyyppi siinä oli kyseessä.

Sitten vielä ulkonakin oli melkoinen testi, kun yleisöä lennättänyt helikopteri pörräsi siitä ihan matalalta noustessaan ja laskiessaan. Jalo teki pienen kumartavan väistöliikkeen vilkaistessaan isoa, pörräävää lintua, mutta muuten se ei ollut moksiskaan! Ei siis paniikkia tai pelästystä. Mahtavaa!

Oli kyllä kiva ja hieno kokemus päästä mukaan! Voisihan tuota lähteä toistekin, jos tarpeen.