Täällä näkyy olevan perinteinen kevätväsymys ja -jumitus päällänsä. Vähän niin kuin sekä henkisesti että fyysisesti. Henkisesti minulla, fyysisesti Jekulla, Jalolla näyttäisi kaikki olevan kunnossa.
Jekku otti taas pataan Miehen vanhempien koirilta. Ensin nahkacollielta ruokailun yhteydessä: Jekku yritti käydä nappaamassa Topilta kupin yli roiskuneen nappulan, ja siitäkös Topi hermostui ja kävi kiinni. Mutta Jekkupa vaan ei perääntynyt, vaan kävi vastahyökkäykseen. Sanotaanko nyt näin, että oli hippasen hankalaa erottaa nämä riitapukarit toisistaan: Topi painaa sellaiset 25 kiloa vähintään, joten on tekemistä kammeta se pois, kun Jekku puoletaan kuudella kilollaan on pieni ja vikkelä, eikä siitä saa otetta. Ja kun tämä pariskunta oli erotettu, Romu otti asiakseen tulla kertomaan, mitä mieltä se on moisesta riitelystä. Sitten olikin Jekun ja Romun vuoro selvitellä välejään. Sielläpä me sitten olimme keittiössä: Miehen äiti piteli Topia, minä istuin lattialla ja pidin toisen käden päässä Jekkua niskasta kiinni, toisen käden päässä pidättelin Romua. Romun suuttumus ei meinannut millään mennä ohi, vaan se murisi ja murisi. Ja niin kauan kuin Romu murisi, murisi Jekkukin. Entä mitä tekee Jalo? Se oli hiljaa ja söi Topilta syömättä unohtuneen ruoan. Jalo, tuo diplomaatti!
Tuossa olisi ollut aineksia paljon pahempaankin, mutta vähillä vammoilla selvittiin, ainakin päällisin puolin. Pieni rupi Jekulla oli silmän alapuolella. Kroppa sillä otti osumaa, ja Jekku on tuntunut olevan vähän jumiksissa. Se on aristellut etuosaansa ja kävellessä tuntuu, että takapääkin olisi hieman jäykkä. Päätin siis jättää pääsiäisen agilitykisat väliin, jotta Jekku saisi levätä.
Lepo teki ihan hyvää. Olen ehkä aiemmin maininnutkin, että olen vähän kevätväsymykseen taipuvainen, niin nytkin. Tässä olisi nyt vähän vajaa pari kuukautta vielä jaksettava painaa.
Pääsiäisenä olimme muun muassa äitini luona. Hyvänä aikomuksenani minulla oli aloittaa jälkikausi Jalon kanssa. Kävin vielä erikseen kotoa hakemassa jälkivaljaat ja -liinan ja lauantaimakkarapaketin. No teinkö jälkiä? En.
Nyt olisi tarkoitus perjantaina mennä Jekun kanssa treeneihin ja katsoa, miten kulkee. Mietitään sitten kevään agilitykisoja. Maanantaina pääsemme Jalon kanssa puolestaan rally-tokoilemaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti