Hihnakäyttäytymisestä

Olen pyöritellyt tätä asiaa mielessäni jo tovin, varsinkin viime viikosta lähtien, kun lyhyen ajan sisällä tuli erinäisiä kohtaamisia kaupungilla. Tiedän, että tämän vuoden Koiranpäivän teemana on "Hyvää elämää koiran kanssa", joka sopisi varsin hyvin tähän. Mutta haluan silti kirjoittaa just nyt.

Itsehän en ehdottomasti ole sitä mieltä, että koirat eivät saisi hihnassa tutustua toisiinsa. Mutta jonkinlainen käytösetiketti sitä olla pitää! Ja siksipä tämä kirjoitus...

Aiemmin siis tutustuimme useinkin toisiin koiriin hihnassa. Sittemmin on käynyt ilmi, että varsinkaan Jekku ei tule toisten urosten kanssa toimeen. Jalo vielä tulisi, mutta on helpompaa, että otan molemmat koirat haltuun ja ohitan vastaantulevan koiran, ellei se siis ole jokin vanha tuttu. Välillä Jalo meinaa innostuksissaan alkaa huudella ohitettavalle koiralle, mutta ei mitenkään hallitsemattomissa määrin. Olen ollut tyytyväinen siihen, miten omat koirani hihnassa käyttäytyvät ja miten ohitustilanteet sujuvat. Varsinkin näin kaupungissa lähes jokaisella lenkillä toisiin törmäämme.

Mutta, ne muut! Tosiaan viimeksi kuluneen viikon aikana on jostain syystä tullut useampia vähän ikävämpiä kohtaamisia. Sellaisia, että toinen koira on tullut vastaan tai ollut poikkeamassa jostakin sivusta reitillemme. Itse olen taas ottanut molemmat koirat sivulle ja lähtenyt kulkemaan päättäväisesti ohi, viestittäen olemuksellani, että me ohitamme, emme tervehdi. Ja mitä tapahtuu? Tuo toinen koira, fleksissä totta kai, päästetään hihna sojossa kohti meitä. Onneksi nuo päälle tulevat koirat ovat olleet pienikokoisia, Jekkuakin pienempiä siis. Mutta en edes halua ajatella, mitä pahimmillaan voisi tapahtua. Onneksi Jalo on säyseä, mutta hämmentäähän se, kun annan käskyn ohittaa, ja sitten jostain säntääkin jokin pieni tyyppi jalkoihin. Vähän eniten ihmetyttää, että näiden kanssakulkijoiden omistajia on ihan vaan naurattanut. En tiedä, olenko sitten niin hassun näköinen, kun yritän saada kaksi koiraa pysymään asiallisina ohittamaan ja siinä sivussa yritän irvistellä, että pidä koirasi pois. Sen lisäksi, että riskinä on ihan puhdas koiratappelu, riskinä on myös se, että tuo valtoimenaan kulkeva koira jää flekseineen vaikkapa pyörän alle. Eräs näistä kohtaamisistamme nimittäin sattui niin, että koira pääsi fleksissä valumaan pyörätien yli meidän puolellemme.

Että nyt ihan oikeasti. Onko liikaa vaadittu saada ohitusrauha? Olen alkanut jopa miettiä keltaista nauhaa koirieni hihnoihin. En haluaisi siihen kuitenkaan tässä vaiheessa lähteä, kun eiväthän nuo vihaisia sinänsä ole. Jotenkin miellän keltaisen nauhan vähän sellaisen äkäisen koiran varalle. Mutta jos nämä kohtaamiset jatkuvat, pitänee uudelleen harkits keltaista nauhaa ulkoilurauhan takaamiseksi.