Olen yllättnyt, miten hyvä fiilis treeneistä jäi. Sain onnistumaan pari sellaista ohjauskuviota, joiden onnistumisesta en ollut uskaltanut haaveillakaan. Hyvä näin! Vaihdoin tähän ryhmään erään toisen suosituksesta, koska kouluttajalla on kuulemma kokemusta schipperken sielunelämästä. Ryhmässämme treenaakin yksi toinenkin schipperke.
Viikko mudillista elämää takana, melkein. Edelleen on mennyt yllättävän hyvin kaikki. (Lienee syytä koputtaa puuta tässä vaiheessa...) Pojat painivat antaumuksella, mutta myös meidän kanssa Jalo leikkii. Se osaa jo istua käskystä! Tänään opetin "maahan"-käskyä. Treeni jatkuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti