Tänään aamulla Sofi-ranskiksen omistaja ehdotti illaksi treffejä, ja sehän sopi meille. Sofi on muuttanut, joten ei enää asu tässä lähellä, vaan piti sopia treffit erään pellon laidalle. Olemme ennenkin käyneet tuolla pellolla juoksuttamassa koiria.
Kauhukaksikolla oli kyllä taas niin hauskaa. Välillä ne juoksivat, välillä painivat, välillä otettiin lepoa ja sitten taas jatkettiin. Jekku löysi pariin otteeseen ruohikosta myös jotain minusta varmasti inhottavaa, siitä hyvin kiehtovaa, kun sen piti yrittää piehtaroimista kohteen päällä. Minä vedin Jekun pois, jolloin Sofi päätti puolestaan kokeilla tuota möyrimistä. On niillä kyllä uskomaton energia ja minkään muun koiran kanssa Jekulla ei kyllä noin hyvin synkkaa.
Lopuksi vaihdoimme hieman paikkaa. Jekku löysi ojan, josta meni juomaan. Toivon, että vesi oli juomakelpoista. Kova jano Jekulla tuntui olevan. Se olisi jatkanut juomista vielä sen jälkeen, kun Sofi päätti mennä ojaan plutimaan ja ottamaan mutakylpyjä. Sofi pitää kovasti vedestä, Jekku edelleenkään ei. Jekku hyppi ojan (ja Sofin) yli pariin kertaan. En oikein tiedä, pitikö Sofi ojaa jo omanaan, kun se vähän aina tökki Jekkua Jekun yrittäessä juoda. Ja niinhän siinä kävi, että kuivana ei selvinnyt Jekkukaan. Lopputuloksena siis kaksi tyytyväistä, väsynyttä ja mutaista koiraa kotiinviemisiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti