Kaupunki ehkä on nöyränä sylissä, mutta hiuksissa ei tuoksu tupakka. Eikä todellakaan ole tarkoitettu kritiikiksi tuota tekemättömyyttä, vaan nautin tästä. Ihanaa, kun on loma ja saa vaan olla! Tai no, olen nähnyt kavereita ja eka lomaviikko on mennyt kuin siivillä.
Koira-aktiviteetit ovat olleet valitettavan vähissä. Pienryhmäpaikkaa ei vaan kuulu. Enkä ole jaksanut mennä edes kääppänöiden agilityynkaan. Huomenna oli vakaa aikomus mennä, mutta sitten tuli vähän muuta; lähdenkin Loimaalle PMMP:n levyjulkkarikeikalle. Ehkä sitten seuraavalla viikolla.
Keskiviikkona on kesäkuun skipitreffit, jonne olemme menossa. Jotain toimintaa sentään!
Ai niin, eka Luupää on valioitunut: eilen sai muotovalion tittelin Salossa Luupään Diktaattori. Onnea Velmu!
No, jotain sentään olen saanut aikaiseksi. Jekku on pääasiallisesti elellyt kuin pellossa muutamat viime viikot, mutta tänään päätin, että jo saa riittää. Aloitettiin taas vähän harjoittelemaan perustottelevaisuutta. Into oli uskomaton. Päätin sitten harjoitella vähän agilityn kontakteja, ne kun ovat olleet ihan ehdoton kompastuskivi. Jekku ei siis ole tuntunut hoksaavan, mistä on kyse, kun A-esteen tai puomin kohdalla huudan "koske!". Aloitettiin siis ihan alkeista, eli osoitin sormella lattiaa ja sanoin "koske", ja Jekun tökätessä maahan kuonollaan palkkasin sen. Aika pian pääsimme siihen, että saatoin jättää käsimerkin pois ja menimme pelkän käskyn varassa. Jee! Vähän Jekku himmailee ja katseleen sen näköisenä, että pitääkö tässä nyt kumarrella, mutta koskee lattiaa kuitenkin. Melko pieni juttu, mutta olen todella iloinen! Jos nyt harjoittelemme kotona ja vahvistamme tätä, sujuu agilitykentilläkin sitten paremmin. Seuraavana tähtäimenä on elokuussa Raisiossa pidettävät epikset, ellen nyt jo ennen niitä innostu jonnekin muualle lähtemään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti