torstai 23. helmikuuta 2012

Voi pojat!

Välillä tuntuu, että tuo koira on oikeasti laskelmoiva. Tänään aamulla ei varsinaisesti ollut kiire mihinkään, joten nukuimme vähän pidempään. Jekku alkoi kuitenkin osoittaa aktivoitumisen merkkejä ja se myllersi ja hyppeli sängyssä päälleni ja päältäni. Se on kai jotenkin ehdollistunut kännykän herätyskellon äänelle, sillä kun kello alkaa soida, myös Jekku on täpinöissään ylhäällä.

Minä sitten lopulta nousin ja menin keittämään kahvia. Mies lupasi mennä Jekun kanssa aamukävelylle. Hetken keittiössä oltuani aloin ihmetellä, että missä Jekku luuraa ja menin katsomaan. Siellä ne makasivat sängyssä, molemmat pojat tyytyväisinä! Jekku oli kiikuttanut Miehen tyynylle pehmolelunsa, Mies oli siirtynyt minun puolelleni ja Jekku makasi tyytyväisenä pitkin pituuttaan. Että se siitä kiireestä. Kuva olisi pitänyt niistä ottaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti