Olimme taas tänään Jekun kanssa koirakoulussa; jee, jo toinen kerta peräkkäin! Ensi viikolla tulee tosin taas tauko, emmekä pääse marraskuisille skipitreffeillekään, sillä Jekku lähtee Miehen ja Miehen isän kanssa mökkeilemään. Mukaan lähtee myös Jekun ystävä Musti. Pojille tulee varmasti mukava viikonloppu.
Niin, niistä treeneistä. Koulutukset ovat nyt talvikaudeksi siirtyneet sisätiloihin sellaiseen halliin eräällä teollisuusalueella Turun ulkopuolella. Minulla ei ole omaa autoa käytettävissä, mutta pääsimme nyt ja jatkossakin Paavo-skipin omistajan kyydillä. Olimme ajatelleet, että halli löytyy helposti, mutta kumpikaan meistä ei muistanut tarkkaa kadunnimeä. Ajelimme ympäriinsä jonkin aikaa, ennen kuin oikea paikka löytyi. Ihan kivaa, että koulutus on nyt sisätiloissa, mutta ainakin alkuun tuntui vähän vaikealta Jekun kanssa. Hallissa on niin paljon muiden koirien hajuja sellaisessa kokomattialatossa, että Jekku ei meinannut malttaa keskittyä itse asiaan. Siihen oli todella vaikeaa saada kontaktia, kun hajut veivät mukanaan. No, saimme me sentään jotain tehtyäkin. Yhtenä häiriötekijänä oli myös kouluttajan oma koira, joka oli kiinni hallin toisella puolella. Se haukkui siellä lähes taukoamatta, joten sekin vähän häiritsi keskittymistä. Toisaalta ihan hyvää harjoitusta tuokin, että kaikista häiriötekijöistä huolimatta Jekun pitäisi kuunnella ja totella minua.
Tällä kerralla treenasimme mm. maahan menoa, perusasennossa olemista, ja erilaisia tehtäviä sarjassa: "seuraa, istu, seuraa, maahan". Jekulle on myös ollut hieman vaikeaa seisominen. Heh, toki se seistä osaa, mutta ei käskystä nouse seisomaan. Nyt tähänkin saimme uusia vinkkejä.
Koulutuksen jälkeen menimme Paavon ja omistajansa kanssa läheiselle tyhjälle tontille, sillä ajattelimme, että koirien olisi kiva päästä vapaana juoksemaan ja leikkimään keskittymistä vaatineiden treenien jälkeen. Ja voi että miten pojilla oli hauskaa! Paluumatkalla autossa oli kaksi melkoisen hiljaista ja rauhallista skipiä. Kerran niinkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti