Hyvää alkanutta vuotta kaikille!
Meillä vuosi vaihtui kotona rauhallisissa merkeissä. Asumme keskustassa, ja kaupungin ilotulitus näkyy suoraan parvekkeeltamme. Mitenkään kovin pahasti täällä ei kyllä muuten paukkunut. Kun ensimmäiset raketit ammuttiin kuudelta, Jalo vähän haukahteli niille. Jekku ei korvaansa lotkauttanut koko jutulle. Hetken Jalo makoili keittiössä (siellä on sen "turvapaikka", jos joku on vialla), mutta aika pian se sieltä kömpi pois ja liittyi seuraamme. Vähän ennen puoltayötä ja kovinta pauketta annoin pojille ydinluut, joita ne alkoivat jäystää. Me ihmiset skoolasimme uuden vuoden vastaan parvekkeella, jonka ovella Jalo kävi kääntymässä, mutta jatkoi sitten luunsa parissa. On ihanaa, kun on noin hyväpäiset koirat!
Uudenvuoden yö huipentui Jekun osalta siihen, kun se varasti palan sinihomejuustoa. Huoh. Itse en tapausta ollut näkemässä, mutta kuulemma Jekku oli rientänyt toiselta puolen huonetta, hypännyt tuolin kautta suoraan kiinni juustoon ja pötkinyt sen kanssa pakoon. Vuosi alkui Jekun osalta siis hyvin jekkuilevissa merkeissä.
Tänään puolestaan oli vuoden ekat treffit. Tuoreimmasta Luupää-pentueesta on yksi pentu muuttanut keskustan liepeille, joten sovimme sitten yhteen puistoon treffit. Voi että, miten reipas ja rohkea pentu tämä Raiku onkaan! Ensin se tarkkaili tilannetta turvallisesti sylistä, mutta heti kun pääsi maahan, se alkoi tehdä tuttavuutta ja hyppeli sekä Jekkua että Jaloa vasten. Pakko antaa kyllä Jalolle kunniamaininta: vaikka se välillä vähän raju otteissaan onkin, pentujen kanssa se osaa käyttäytyä hienosti! Se ei ollut moksiskaan, vaikka Raiku hyppeli sitä päin. Sattumalta puistossa kulki myös kolmas schipperke, joten ihan sattumalta meillä oli varsinaiset keskustan schipperketreffit pystyssä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti