Olemme ihan totaalisen lomalla kaikista ohjatuista aktiviteeteista, enkä jotenkaan tällä hetkellä suuremmin ole jaksanut edes itsekseni treenailla rally-tokoa tai mitään muutakaan. Koirat saavat lähinnä kirmailla pihalla vapaana, mikä tietyissä määrin niille riittää; onhan se uutta ja erilaista normaaliin kerrostaloelämään verrattuna.
Tänään aloin kuitenkin miettiä, että jotain päänmenoa niille pitäisi keksiä, tai siis lähinnä jotain, millä saisi niitä väsytettyä. Niinpä keksin ulkoruokinnan! Eipä tämä mikään uusi idea ole, itse en vaan ole ennen kokeillut. Ensin kokeilin viskelemällä makupaloja pitkin pihaa ja käskin sitten koirat etsimään niitä. Kun kiinnostus oli herännyt, päätin hoitaa iltaruokinnankin ulkoistettuna. Niinpä nakkasin iltaruoka-annokset niin ikään pitkin ja poikin ja päätin pojat etsimään. Jalohan on vähän kranttu syömään, toisin kuin Jekku. Vähän siis mietin, että jääkö ruokailu kovin epäsuhtaiseksi. Mutta sitä voi sitten vaikka aamuruoan yhteydessä tasoittaa. Jekku selkeästi kyllä noista on se kovempi nenänkäyttäjä ja sitkeämpi ja perusteellisempi. Tuntuu, kuin Jalolla pitäisi olla pöytä katettuna ihan nenän eteen. Kyllä sekin sitten söi, kun kohdalle osui kerralla paljon nappuloita. Jekku puolestaan jaksoi kauankin kierrellä pihaa, josko vielä jossain nurkassa olisi nappula tai pari. Olipas näppärää! Huomenna jatketaan!
 |
| Jalo poimi sitten ruohoakin. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti