Episten ja torstain treenien jälkeen mieli on taas ollut parempi. Treenitkin onnistuivat aika kivasti, joten tuli taas sellainen olo, että ehkä tämä vielä tästä. Jekku totteli oikein kivasti ohjausta ja meni enimmäkseen sinne, minne halusinkin sen menevän. Kouluttajakin kehaisi, että Jekku hakeutuu putkeen todella hyvin, jopa pimeästä kulmasta.
Alku tosin kangerteli taas. Koira piti jättää hypyn taakse ja ohjata putkeen putken takaa niin, että koira putken jälkeen luontevasti kääntyisi oikeaan suuntaan. Jekku kyllä vilahti putkeen, mutta jätti ekan hypyn hyppäämättä. Se vain vilkkaasti kiersi hypyn ja posotti suoraan putkeen. Parin kerran jälkeen kysyin hieman epätoivon partaalla, että mitä minä nyt teen väärin. Kouluttaja lohdutti, että en mitään, Jekku nyt vain jostain syystä ei hiffaa. Hypyn toiselle puolelle laitettiin ylimääräinen siiveke esteeksi ja minä kiersin esteen toiselta puolelta putken taakse. A vot!
Eniten jaksan edelleen iloita keppien edistymisestä! Nille Jekku ei vielä kyllä osaa kovin hyvin hakeutua, vaan sille pitää tarkasti näyttää, mistä lähdetään. Mutta kun se löytää alun, se jatkaa aika huolellisesti loppuun. Otimme keppejä muutamaan kertaan edestakaisin. Ohjureita oli enää ihan alussa ja ihan lopussa. Vauhti toki vielä on hidasta, mutta sitä varmaankin tulee lisää, kunhan varmuus tuosta kasvaa. Kun nyt vaan pääsisi vielä itsenäisesti treenaamaan!
Kaiken kaikkiaan jäi todella hyvä fiilis. Tätä lisää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti