maanantai 28. syyskuuta 2015

Häiriötreeniä

Pääsin tänään pitkästä aikaa ihan itse treenaamaan! Olimme siis rally-tokon vakioryhmän treeneissä. Vähän harmittaa, kun kesä ja syksy on mennyt ja tulee vielä menemään niin, että en välttämättä kovin säännöllisesti treenaamaan pääse. Perjantaina ajattelin viedä Jekunkin agilityyn, vaikka itse en voi sen kanssa kirmatakaan.

No, mutta, rally-tokoon. Jalo oli eri pätevä tänään! Pari kertaa se odotellessa rähähti yhdelle parsonille, mutta rähinä ei jäänyt päälle, vaan oli sellaista kertaluonteista. Ihan hyvää treeniä muuten sekin, että pitää pystyä olemaan asiallisesti toisten koirien lähellä. Aika paljon minä namitan Jaloa siinä odotellessa, mutta mikäpä siinä.

Rata oli helppo alo-luokan rata, eli mitään suurempia hämminkejä se ei aiheuttanut. Ensimmäisellä kierroksella olin itse vähän ruosteessa ja sainkin kommenttia, että meni vähän sekoiluksi hihnan kanssa. Olisi tullut kuulemma ihan turhia pistemenetyksiä remmin kiristymisestä. Seuraavalla kierroksella jotenkin oikein keskityin asiaan, eikä kuulemma remmi kiristynyt kertaakaan! Jostain Jalon pompusta ja kaatuneesta kyltistä olisi mennyt pari pistettä. Eli kaikkinensa varsin kelpo suoritus!

Viimeisellä kierroksella olikin sitten häiriötreenin paikka. Mietin ensin, että mitäköhän siitäkään tulee ja että pitäisikö pyytää, ettei Hanna häiriköisi meitä (niin, Paula oli siis pois, sijaistamassa oli Hanna). Mutta sitten ajattelin, että no hitto, kokeillaan! Ja hyvä että kokeilimme! Meni ihan todella paljon paremmin kuin mitä uskalsin ajatellakaan! Hanna kulki siis koko radan vieressämme ja huuteli ihan jotain muita käskyjä kuin mitä olimme tekemässä. Jalo ei vilkaissutkaan vieraaseen ihmiseen! Pari kertaa Hanna pompautti palloa vieressämme. Sen ajattelin etukäteen olevan melkoinen houkutus Jalolle. Mutta Jalopa vähän säpsähti, että mitä siinä vieressä nyt pomppii, mutta käänsi äkkiä katseensa takaisin minuun. Sitten viimeiselle tehtävälle lähtiessä pallot oli sijoitettu maahan. Nekin Jalo ohitti. Vau.

Vaikka elo tällä hetkellä on vähän rämpimistä, sai jotenkin uutta intoa, energiaa ja voimaa, kun pääsi pitkästä aikaa tekemään jotain Jalon kanssa. Jalokin oli ihan tavattoman iloinen koko ajan! Voi jee!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti