Vielä pitäisi pari viikkoa jaksaa odottaa Jekun kotiutumista. Siinä ajassa pitäisi valmistella kotia pennun saapumista varten ja käydä vähän shoppailemassa tarvittavia tarvikkeita. Muutamia leluja meillä jo on, sekä peti, jonka ostimme kasvattajalta. Vielä uupuu siis vesi- ja ruokakupit, panta ja talutin, kynsisakset ja harja, sekä ehkä lisää leluja.
Jotta odotus kävisi vielä sietämättömämmäksi, kävimme taas tervehtimässä Jekkua (ja Iitaa, Lyytiä ja Anitaa) eilen. Voi, miten pennut olivat taas kasvaneet ja reipastuneet! Viimeksihän niiden liikkuminen oli vielä vähän hapuilevaa ja epävakaata, mutta nyt jo selvästi rohkeampaa.
Olimme hetken sisällä ja odotimme, että pennut saavat aterioida rauhassa. Koska sää oli kohtalainen, menimme ulos. Pihalla sisarukset olivat vielä vähän "pihalla". Ne eivät uskaltautuneet kovinkaan kauaksi meistä, vaan pysyttelivät lähellä. Mies valokuvasi ja minä silittelin. Jekku keksi, että kengännauhojahan on kiva retuuttaa! Tämän kielsin melko nopeasti siltä. Tuntui, että Jekku hakeutui mieluusti Miehen luo, kun taas Lyyti kiipeili kovasti minun syliini. (Puhun nyt yhä Lyytistä, vaikka ei ole vielä varmaa, tuleeko se nimi sillä säilymään.) Emme olisi mitenkään malttaneet lähteä kotiin, emme ainakaan tyhjin käsin. Kunhan saan aikaiseksi yritän laittaa kuvamateriaalia tännekin. Täytyy myös katsoa, josko vielä kerran kävisimme katsomassa Jekkua ennen sen saapumista meille.
Tulkaa ihmeessä vielä Jekkua katsomaan, vaikka useammankin kerran. Pentupaketissa on sitten jonkinlaiset kynsisakset ja aika iso kuppi. Skipille sopivia harjojakin (karstoja) multa löytyy.
VastaaPoista